Venäjä joutui merkittävän taloudellisen kurimuksen alle vuonna 2009. Tilanne oli alkanut vuotta aikaisemmin, ja talouskriisi kohdistui etenkin maan rahoitusmarkkinoihin sekä taloudelliseen taantumaan. Syitä kriisille oli monia, jotka olivat varsin vaihtelevia, aina poliittisista syistä taloudellisten vaihteluiden aiheuttamaan epävarmuuteen. Lue tästä artikkelista lisää kriisin syistä sekä talouden elpymisestä.
Kriisin syyt
Venäjän 2008 finanssikriisi oli pääasiallisesti kahden erillisen tapahtuman yhdessä aiheuttama reaktio, joka lisäsi epävarmuutta sekä maan sisäisissä markkinoissa, että Venäjän taloudellista vakautta kansainvälisten toimijoiden silmissä. Syiksi on esitetty Georgian sotaa, joka lisäsi etenkin ulkomaisten silmissä maan epävarmuutta poliittisena toimijana, sillä epäilyksenä oli, voisivatko sotatoimet levitä muihinkin maihin.
Georgian sota olikin epäilemättä yksi merkittävistä syistä, sillä se aiheutti maan sisäistä sekä kansainvälistä pelkoa. Lisäksi, Uralilta saadun raakaöljyn hinta romahti jopa 70% sen aikaisemmasta, korkeasta arvosta, joka oli ollut peräti 147 Yhdysvaltain dollaria. Peräti triljoonaa dollaria suli pois osakkaiden arvosta pelkästään vuoden 2008 kriisin aikana. Seuraavana vuonna MICEX-osakeindeksi kuitenkin kiri puolet menetyksistä takaisin. Talouskriisi aiheutti myös merkittävää harmia maassa olleille vierastyöläisille ja lisäsi maan taoudellista epävakautta huomattavalla tavalla. Toisaalta tilanne myös edesauttoi maan öljyteollisuutta antamalla sille merkittävästi aikaisempaa edullisemman mahdollisuuden ostaa raakaöljyä.
Talouden elpyminen
Venäjän talous selvisi kriisistä kansainvälisellä mittapuulla verrattain nopeasti. Keskushallinto reagoi kriisiin myymällä valtion energia- ja liikenneomistuksia, rahoittaakseen budjettivajetta,minkä avulla se pyrki etenkin parantamaan maan vanhanaikaiseksi käynyttä infrastruktuuria. Valtio merkkasi myyntiin noin 5500 eri yritystä.
Lisäksi keskuspankki otti strategiakseen devalvoida ruplan valuuttaa. Rupla heikkenikin 35% dollaria vastaan, kunnes sen arvo tasaantui jälleen helmikuussa 2009. Ruplan arvo kasvoi hitaasti seuraavana vuonna ja se saavuttikin huippunsa vuoden 2009 lopulla. Samana vuonna Venäjän talous myös elpyi ja valtio asetti odotuksia kohtalaiselle kasvulle myös seuraavana vuonna.
Maailman kauppajärjestön mukaan Venäjän makrotalouden fundamentaalit olivat paremmin varautuneita finanssikriisiin verrattuna moneen toiseen kehittyvään maahan. Kuitenkin, kriisistä tuli voimakkaampi koska maalla oli rakenteellisia heikkouksia ja riippuvuutta yhtä hyödykettä, raakaöljyä, kohtaan liiaksi. Muuten kriisin vaikutukset olisivat voineet jäädä aikanaan vähäisemmiksi.