Ukrainan kriisin seurauksen Euroopan unioni on asettanut Venäjälle lukuisia pakotteita vuodesta 2014 alkaen. Pakotteiden kirjo on ollut hyvin laaja. Pakotteita ja erinäisiä rajoituksia on asetettu henkilöille, yrityksille ja yhteisöille, joiden koetaan uhkaavan tai rikkovan Ukrainan itsenäisyyttä.
Pakotteet alkoivat hyvin konkreettisesti siitä, kun EU asetti matkustusrajoituksia ja jäädytti varoja venäläisiltä, jotka olivat rikkoneet Ukrainan itsenäisyyttä. Varoja on jäädyetty muun muassa henkilöiltä, jotka ovat olleet liiketoiminnassa Ukrainan separatistiryhmien kanssa.
Pakotteiden kohteena olivat alun perin siis yksittäiset henkilöt, mutta melko pian pakotteita jo laajennettiin muihin kohteisiin. EU alkoi asettamaan lukuisia talouspakotteita ja pian talouspakotteiden asettamisen jälkeen EU alkoi saamaan tukea pakotteilleen Yhdysvalloista ja Kanadasta. Pakotteiden lista on kasvanut ja uusista pakotteista käydään edelleen neuvotteluja.
Pakotteiden myötä yksittäisiltä suurliikemiehiltä evättiin oikeus liiketoimintaan, ja jäsenmaita kiellettiin osallistumasta venäläisyritysten rahoittamiseen. Rahoituskielto koski venäläisiä valtio-omisteisia pankkeja, öljyalan yrityksiä ja sotateollisuutta. Länsimaisten investointien vähentyessä Venäjä on kääntynyt kuitenkin uusien rahoitusmarkkinoiden puoleen eivätkä investoinnit ole kuihtuneet.
Lisäksi maanpuolustukseen käytettyjen tarvikkeiden vienti kiellettiin Venäjälle. Venäjä on myös asekaupassa siirtynyt yhteistyöhön ei-eurooppalaisten kanssa, mikä luo täysin uudenlaista epävarmuutta EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin.
Pakotteiden johdosta Venäjälle ei myöskään saa viedä tuotteita, joita voidaan käyttää öljyn etsintään ja tuotantoon.
Vastauksena Krimin liittämiseksi Venäjään, EU määräsi myös asetettavaksi suuria rajoituksia jäsenmaiden käymään taloudelliseen kaupankäyntiin Venäjän kanssa. Krimiltä tuleville tuotteille on asetettu tuontikielto, jonka voi ohittaa vain merkkaamalla tuotteet ukrainalaisella sertifikaatilla.
Turistipalveluiden tarjoaminen Krimillä on myös kiellettyä. Krimin niemimaalle on asetettu myös investointikielto.
Venäjä ei jäänyt pakotteiden alle odottamaan omaa romahdustaan, vaan investointeja on lähdetty etsimään muualta, budjettia on tasattu ja länsimaiset elintarvikkeet on asetettu boikottiin. Venäjän vastatoimet ovat olleet tehokkaita, mutta puolin ja toisin asetetuista sanktioista uhkaa syntyä kierre, josta ei ole ulospääsyä. EU on sitonut asettamansa pakotteet tiettyihin ehtoihin ja pakotteita jatketaan niin kauan, että Venäjä täyttää nämä ehdot. Siinä missä yksittäisille henkilöille asetetuista pakotteista ei koidu suuria haittoja, ollaan nyt kuitenkin tilanteessa, jossa uusia pakotteita tulisi asettaa harkiten.