Venäjän vastaisten talouspakotteiden vaikutukset


Image result for Euroopan unioninVenäjän vastaiset talouspakotteet astuivat voimaan vuonna 2014. Talouspakotteiden asettamisen taustalla on ollut Ukrainan sota sekä erityisesti Krimin niemimaan liittäminen laittomasti osaksi Venäjää. Pakotteita on asetettu sekä Euroopan unionin (EU) että Yhdysvaltojen toimesta. Tarkastelemme tässä jutussa sitä, millaisia vaikutuksia talouspakotteilla on ollut Venäjälle.

EU on määrännyt talouspakotteita, jotka kohdistuvat vain tietyille talouden alueille Venäjällä, Talouspakotteet kohdistuvat suoraan tai välillisesti muun muassa venäläisiin pankkeihin ja yhtiöihin, maan asekauppaan sekä öljyntuotantoon.

Talouspakotteita pidetään voimassa kerrallaan kuusi kuukautta. Tähän asti on kuitenkin ollut niin, että yhden voimassaoloajan umpeuduttua talouspakotteita on jatkettu taas uudestaan puolella vuodella eteenpäin. Pakotteet eivät myöskään enää koske vain tarkasti valikoituja talouden aloja, vaan niitä on koko ajan laajennettu ja lisäpakotteita on otettu käyttöön.

Osa pakotteista halutaan pitää voimassa siihen asti, että Venäjä luopuu Krimin niemimaan laittomasta miehityksestä. Muut pakotteet ovat voimassa siihen asti, kunnes Venäjä toimeenpanee Minskin sopimuksen. Kumpikaan ehdoista ei näytä toteutuvan ainakaan lähiaikoina, vaan talouspakotteet siis jatkuvat edelleen.

Talouspakotteilla on onnistuttu rankaisemaan Venäjän taloutta. Yksittäisten henkilöiden matkustamista ja liiketoimintaa on huomattavasti myös rajoitettu pakotteilla. Talouspakotteet eivät ole kuitenkaan syösseet Venäjää suureen sisäiseen kriisiin, koska niiden avulla ei ole onnistuttu romahduttamaan Venäjän taloutta.

Yleisesti myös ajatellaan, ettei talouspakotteilla ole saatu aikaan toivottuja lopputuloksia. Venäjä ei ole ottanut vastuuta Ukrainan konfliktista eikä Venäjän talouden tilaa ole pakotteilla pystytty horjuttamaan niin paljon kuin alun perin haluttiin. Venäjä ei ole kärsinyt siitä, ettei pakotteiden myötä sille myönnetä Euroopasta tai Yhdysvalloista uusia investointeja, sillä Venäjä on itse aktiivisesti hakenut rajoitusta investoinneilleen muilta rahoitusmarkkinoilta. Talouspakotteilla ei ole myöskään saatu muokattua venäläisten mielipiteitä haluttuun suuntaan. Sen sijaan, että kansa olisi alkanut kritisoimaan päättäjiä Ukrainan kriisistä, venäläisten yleinen mielipide on kääntynyt Länsimaita vastaan. Presidentti Vladimir Putinille tämä onkin ollut varsinainen lottovoitto, sillä hänen kannatuksensa on huippulukemissa.

Talouspakotteilla halutaan näyttää, että Venäjä on vastuussa Ukrainan konfliktista ja että Venäjällä on tärkeä rooli kriisin lopettamisessa. Talouspakotteet ovat nykyaikaina tehokkaana pidetty keino sanktioida maita, jotka rikkovat kansainvälisiä sopimuksia. Vaikka niillä ei saataisikaan aikaan toivottuja lopputuloksia, kukaan tuskin vähättelee niiden tärkeyttä kansainvälisessä politiikassa.